sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

maasto kuvin ja sanoin

 Tänään lähdettiin Apsin kanssa taas maastoilemaan heti aamusta. Oli jälleen ihan mahtava keli ja onneksi mentiin heti aamusta, koska nyt on taivas ihan pilvessä!
 Suunnattiin ensin haaskanlenkille. Ravattiin taas oikein hyvät alkuravit ja ainakin Aapen lihakset pääsivät lämpiämään ihan kunnolla. Nähtiin myös jo tämän kevään 3. käärme!
 Metsätielle päästyä ruvettiin laukkailemaan. Aapesta huomaa, kuinka se tykkää tuosta haaskan lenkistä. Se on suht tasainen pohja, mutta jonkin verran mutkitteleva tie, joten tulee kivaa vaihtelua ja noista käännöksiä!
 Sen olen myös huomannut, että Aape vähän kuumuu tuolla. Sai välillä ihan reippaasti pidättää, mutta Aape oli tänäänkin kyllä niin ihana, ettei mitään valittamista.
 Yhdessä kaarteessa tehtiin puolivahingossa laukanvaihto ja saatiin sitten samalla vasen laukkakin ratsastettua tänään.
 Oltiin tulossa jo kotiin päin, mutta koska oli niin hieno keli, poikettiin vielä linkintielle. Ravattiin aluksi jonkin matkaa ja sitten aina mahdollisuuksien mukaan laukkailtiin.


 Siellä tajusin, että en ole varmaan koskaan ennen käynyt Aapen kanssa tuolla maastossa! Eikä mitään havaintoa miksi en. Viimeksi muistan käyneeni siellä ehkä vähän vajaa kaksi vuotta sitten Leksan kanssa maastoilemassa.
 Tuolla on todella vaihtelevaa maasto, vähän väliä mäkeä ja mutkaa. Ihan mahtavia maisemia, kalliota, metsälampea, yms.!


 Muistin, että siellä tosiaan on metsälampi, mutten muistanut, että se oli noin iso ja kaunis. Jatkettiin matkaa ihan perälle saakka, kunnes vastaan tuli tällainen "este".


 Hetken aikaa mietin, viitsinkö mennä kokeilemaan, mutta sitten ajattelin, että jos siellä tosiaan näkyy jotain todella huonoa tietä, aina voimme kääntyä Aapen kanssa takaisin.
 Lähdettiin kyltin ohi tuohon todella jyrkkään mäkeen ja kun pääsimme alas päin, tiellä ei näkynyt mitään. Todellisuudessa tie oli ihan täydellisessä kunnossa, ainakin näin paljaalla silmällä katsoen ja päällisin puolin muutenkin.
 Matka jatkui. Leksan kanssa en muistaakseeni koskaan käynyt ihan perällä, mutta kuusi vuotta sitten muistan käyneeni Voltaksen kanssa ihan tien päädyssä.
 Muisti kuva oli "synkkä" metsä ja umpikuja. Tiesin, että johonkin tuonne tielle oli joskus aloitettu mökin rakennus, muttei ollut mitään hajua mihin. Mäen päällä sitten olikin jo yksi rakennustarvike suoja, mökin hökkeli ja sitten oikealla päin oli jotain mökkejä. Ja se, mikä sai minut aivan ymmälleen.. Siellä oli järvi! Ihan törkeän hieno ja kaunis paikka! Mentiin jonkin verran lähemmäs puiden lomasta kaunista järveä ihastelemaan, mutta jäätiin aika kaus, kun en halunnut kenenkään mökkitietä lähteä talsimaan.


 Hetken tuota näkyä ihastualtemme käännyimme takaisin kotiin päin. Laukkailtiin ja ravailtiin. Metsälammen kohdalla pysähdyttiin siihenkin hetkeksi katselemaan ja kuuntelemaan kaiken maailman lintujen ääniä. Tuolla kun asustaa jos jonkinmoista siipiniekkaa.


 Poikettiin vielä ihan linkinkin juurella kurkkaamassa ja sitten mentiin aika pitkälti suorinta tietä kotiin ravissa ja käynnissä.

 Linkki sellasen välimatkan päästä, että pystyi katsomaan ilman, että taittoi niskaansa täysin.. :D
 Tänään tuli ainakin erilainen, varsin hyvä ja pitkäkin lenkki vielä heitettyä. Apsi on niin ♥!

kesän peltokausi avattu

 Eilen lauantaina meillä oli koulua. Oli niin mahtava kelikin, että kyllä pänni olla jossain pirun turhanaikaisessa lauantai työpäivässä...
 Vähän extempore koulupäivän jälkeen kaverini Jemppu tulikin meille. Siivottiin ensin karsinat ja sitten lähdettiin ratsastelemaan.
 Käytiin kurkkaamassa tasaisemmat alapellot, mutta ne ovat edelleen liian märät paikka pakoin. Mentiin kurkkaamaan vielä yhtä peltoa. Se oli kuiva! Ei ehkä niin täydellisen tasainen, mutta kuitenkin kuiva ja sen verran tasainen, että siinä pääsi ihan hyvin menemään.

 photo 077_zps396cfa80.jpg

 Aape oli oikein mukavan tuntuinen herrasmies jälleen. Tehtiin voltteja sinne tänne. Aluksi Aape oli vähän sitä mieltä, ettei jaksaisi taivuttaa itseään kunnolla, mutta nopeasti alkoi sujua todella mallikkaasti!
 Siirryttiin raviin ja Aape liikkui niin hienosti! Kaikki avut menivät läpi todella helposti. Tasainen tuntuma ja tahti säilyi lähes koko ajan ja Aape teki voltitkin niin nätisti.
 Laukat onnistivat molempiin suuntiin todella hyvin! Laukka rullasi ihan mahtavasti, hyvä jottei voisi sanoa, että aivan kuin olisi keinuhevosen selässä ollut. Tempo oli sopiva ja Aape otti kaikki pidätteet todella näppärästi vastaan.
 Ravasin vielä muutaman kierroksen volttien kera ja sitten pääsi Jemppu yli vuoden tauon jälkeen hevosen selkään.
 Aluksi Jemppu käveli vain Aapen kanssa kierroksia, mutta uskaltautui ravaamaan ja muutaman siirtymisen jälkeen tuli ihan oikeat kevennyksetkin.
 Lopuksi loppukäynnit pitkällä ohjalla ja Jemppu kehui tykänneensä kovasti. Kerran heppatyttö, aina heppatyttö! ;)

 photo 063_zps98c3158a.jpg

 photo 067_zpsbe11c167.jpg

torstai 24. huhtikuuta 2014

Maastoilu jatkuu

 Tiistaina Aapea ei olisi voinut yhteistyö kiinnostaa pätkän vertaa. Se juoksi karkuun ja näytti hapanta naamaa harjatessa.
 Koska halusin vähän vaihtelua maastoiluun, lähdettiin ilman satulaa. Heti jo meidän omalla tiellä tuli ensimmäinen kammotus. Paalit. Paalit, joita on samaisessa tienreunassa jököttänyt koko Aapen meillä olon ajan. Se kyttäsi, puuskutti ja kääntyili, juoksi ohi, tms. Muutama kerta sitten niiden vierestä ees taas mentiin, jotta Aapekin pystyi taas rauhallisin mielin toteamaan, ettei ne valkoiset möhkäleet sieltä ojan toiselta puolelta hyökkää ja syö pientä suomipoikaa.
 Matka jatkui kääntöympyrä lenkille. Aapea ei olisi yhtään huvittanut kulkea siinä missä piti, herra oli vähän hätähousu ja vielä pikkuisen raskas kädellekin.
 Laukka ei ollut ihan parasta mahdollista, mutta ihan kelpo menoa herra päästeli. Vähän välillä tuppasi kiihdyttämään ja pari kertaa meinasi kompuroida jalkoihinsa.
 Jotain hurjia uusia yksityiskohtia tuosta meidän maastolenkistä taas löytyi, mutta muuten meni ihan ok.

 photo 021_zpse1c389a7.jpg

 photo 050_zps6a5ebf97.jpg

 Eilen käväisi meidän "keskiviikonratsastaja" taas. He olivat Aapen kanssa käyneet kuulemma reippaassa ja maastossa ja ihan hyvinkin oli mennyt.
 Tänään lähdettiin ihan pikkuiselle maastolenkille. Aape taas juoksenteli vähän aikaa ennen kuin antoi kiinni.
 Olen aina kehunut, kuinka minun rakasmussukka Aapeni seisoo aina niin hienosti jakkaran vieressä, kun minä pienenä ja pyöreänä kääpiönä kipuan sen selkään (ja kiristän vyön). Nyt Aape on hiffannut, että jos se ei menekkään ihan penkin viereen, tai astuu kauemmas, kun olen kiristämässä vyötä, tms. pitkittyy ratsastamaan lähtö. Ungh ja argh. Noo aina muutaman yrityksen jälkeen onnistuu.
 Mentiin tuo pikkiriikkinen neljän kilometrin maastolenkki. Saatiin ihan hyvin kaikki askellajit. Ravi oli varsin matkaa taittavaa ja vauhdikasta ja laukka rullasi tänään oikein hyvin!

 photo 084_zpsd826b50d.jpg


 photo 016_zpsc6421258.jpg

maanantai 21. huhtikuuta 2014

 Heipsuliveei!

 Tänään mentiin tutkailemaan Apsin kanssa peltoja. Olisin oikeasti kuvitellut, että pellot olisivat kuivat, kun koko maa muuten on niin kovin kuivan oloinen ja ollut näin lämmin. Tänäänkin varjossa 16.5 astetta! ♥
 Noo, käytiin kurkistamassa muutama tasainen pelto, mutta vallitettavasti kaikki olivat ihan liian märkiä ja pehmeitä. Olin ihan henkisesti varautunut kovaan peltorääkkiin..
 Mentiin hetkeksi pyörimään tuohon kentänpohjalle. Käveltiin ja ravailtiin ja tehtiin voltteja. Kentänpohja on edelleen sen verran vaiheessa, että paljoa muuta siinä ei pysty tekemäänkään.
 Lähdettiin sitten vielä maastoilemaan. Haaskanlenkki oli eilenkin niin kiva, että lähdettiin sinne tänäänkin.
 Mentiin aika pitkälti samaanmalliin kuin eilen. Ravailtiin hyvät alku- ja loppuravit ja metsätie osuus oikeastaan laukattiin kokonaan ja Aape oli niin super! Laukannostot olivat todella hyviä ja laukka oli niin mahtavaa! Uuujea! 8)
  Lisäksi keli oli niiin ihana! Vaikka oli vain puolipitkillä hioilla varustettu t-paita ja ohut huppari, tuli kuuma. Nähtiin myös vuoden ensimmäinen käärme ja hyttyset sun muut öttiäisetkin on tänne löytäneet. Kyllä se kesä sieltä tulee! Hepatkin on jo useampana päivänä loikoilleet yhdessä aitauksessa ja paistatellut päivää. Eilen yritin kameran kanssa hiippailla hiljaa, mutta en saanut kuvia. Ikkunasta kuitenkin on päässyt noiden loikoiluja seurailemaan.

 photo 029_zpsd6cc7ec5.jpg

 photo 048_zpsd841c88a.jpg

sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Hyvää pääsiäistä!

 Pääsiäinen on täällä ja niin tuntuu olevan kevätkin! Aivan ihanat kelit olleet! Kevään tullessa on myös varjopuolensa. Mökkiläisten kulta-aika tuntuu olevan alkanut. Ja Ellun hermot rupeavat olemaan jo nyt riekaleina.
 Tosiaan piti pitää kerrankin kunnolla rento pääsiäisloma, mutta joka päivä on käynyt yksi tai useampi pesue katsomassa eläimiä. Siis tänne vaan saapastelee ihan outojakin ihmisiä, jotka on joltain tutun tutultaan kuullut tai muuten vaan huomannut, että täällä on eläimiä (ja etenkin hevosia) ja tulee vaan kuin johonkin hemmetin eläintarhaan. Ihan ookoo, jos soittaa ja kysyy, mutta kun outoja ihmisiä ramppaa pihassa, tuo mukelonsa tänne, heittää vaikka toisen kakaran hyppiin trampoliinille ja sitten juostaan katsomassa hevosia, saatetaan päästää kakrut aitaan tms... Luojan kiitos nuo meidän elukat on suht täysjärkisiä..
 Mutta siis, kuulumisiin. Eilen meillä kävi ratsastamassa joku +10 v likka. Hengissä selvisin, ja vielä ihan suht hyvillä mielinkin.
 Kierrettiin tuo 4 km maastolenkki ja tepastelin perässä. Ihan kaikki askellajit Aape pääsi menemään ja menikin ihan mukavasti.
 Tänään pääsin ratsastamaan itse. Käytiin haaskan lenkillä ja oli kyllä niin mahtavaa!
 Ravattiin alkuun pari kilometriä ja Aape oli tosi mukava. Mitä välillä vähän unohti nostella jalkojaan.
 Metsätielle päästyä ravattiin vielä jokin pätkä ja ruvettiin laukkaamaan. Aluksikin, ihan mahtavat laukannostot käynnistä! Ja toisekseen ihan super ihanaa ja hyvää laukkaa!!
 Tämän lisäksi tie oli juuri lanattu ja oltiin varmaan ensimmäiset sen käyttäjät lanauksen jälkeen. Laukattiin lähes koko metsätie pätkä ja Aape meni vaan jotenkin niin superisti! Ei voi sanoin kuvailla! ♥
 Ravailtiin ja käveltiin löysin ohjin kotiin loppumatka.

 ps. Huomenna tulee ainakin toivottavasti kuvia!! En enää kerkiä/jaksa niitä latailla...

perjantai 18. huhtikuuta 2014

 Tänään lähdettiin heti aamusta ratsastamaan. Vettä oli ilmassa. Oli todella harmaata ja vettä ripotteli taivaalta. Suunnattiin turpa kohti kääntöympyrä lenkkiä.
 Kun siirryttiin raviin, Aape oli aluksi todella outo ja tönkkö. Se liikkui jotenkin aivan kummasti ja kurkin sen kinttuja jos jostakin vinkkelistä. Mitään ei näkynyt ja laitoin sitten herraan vähän lisää vauhtia. Sitten sieltä tulikin ihan normaali kunnon ravi! Ja vielä oikein hyvä sellainen.
 Metsätiellä meidän ensimmäisen ihan kunnon laukkapätkän tullessa ja meidän vielä ravaillessa, Aape oli ihan sitä mieltä, että eikö jo mennä..? Odotti kuitenkin ihan nätisti minulta apuja.
 Laukannostot olivat tänään aikas eriskummallisia, mutta laukka oli sitten sitäkin parempaa! Se rullaili oikein mukavasti ja Aape piti mukavaa tahtia yllä.
 Kääntöympyrälle tultaessa otin Aapen oikein kunnolla pohkeen väliin ja olin enemmän kuin tyytyväinen Apsiin! Se laukkasi niin hienosti ja keskittyneesti tänään tuon kierroksen! Matka jatkui ja Aape meni tasaisen varmasti hyvällä tahdilla.
 Meidän oli tarkoitus mennä haaskanlenkillekkin vielä, mutta kun herra oli niin hieno ja vettä alkoi sadella enemmän, mentiin suoraan kotiin ja oli kyllä ihan mahtava lenkki silti! Jeee! :) ♥

torstai 17. huhtikuuta 2014

aika on rahaa

 Nyt täytyy sanoa, että on tämä blogin kirjoitus "vähän" jäänyt vähemmälle. Okei, täälä nyt ei sinänsä mitään ihmeellistäkään ole tapahtunut. Maanantaina minun oli tarkoitus tehdä yksi kiva postaus, koska se olisi ollut ihan hyvä siihen saumaan, mutta en kerinnyt henkilökuvan ja kokeisiin luku urakan alla sitä tekemään. Ehkä joskus sopivaan saumaan taas!
 Mutta siis tosiaan. Sunnuntaina tein, tein, tein ja tein (vielä kerran tein) henkilökuva esitystä 8 tuntia. En kerinnyt ratsastamaan. Tuohon kun vielä lisätään muut kouluhommat, sain koko päivän paiskia kouluhommien kanssa. Tämä viikko ei muutenkaan ollut yhtään minun viikko.
 Maanantaina tallille mennessäni olin ihan hermona, stressaantunut, jne. Aluksikin se henkilökuvatyö, jota olin hikihatussa vääntänyt lähes koko edellisen päivän, oli tehty väärin ja jouduin tekemään sen uusiksi, jippijee! Tosiaan edellisellä viikolla olin kolme tuntia viidestä pois, enkä ollut ohjeistusta kuullut, tai saanut tarkempaa selitystä.

 photo 002_zpsb4a476c3.jpg

 Tallille oli kuitenkin mentävä, ja sanoin vielä, että nyt Aapelle ei enää vapaata ja lähdin tuossa mielentilassa ratsastamaan. Kyllähän se Aape sen heti vaistosi.
 Herra vengurteli heti tiellä, eikä olisi millään halunnut mennä siinä missä minä pyysin. Jossei saanut mennä keskellä tietä, olisi pitänyt mennä ojan pohjalla, tai jossain sielä päin..
 Siirryttiin raviin. Niin... Aapen pää oli ihan taivaissa. Ja vauhti oli varsin epätasainen. Välillä sitä sai puskea kevennyksellä eteenpäin ja välillä meinas poni ampasta. Noo, ei mitenkään pahasti.
 Päästiin metsätiellä laukkaamaan ja se sujui kyllä ihan hyvin. Matka jatkui.
 Sitten päästiinkiin ehkä päivän mielenkiintoisimpaan tapahtumaan. Laukattiin tuttuun tapaan kohti kääntöympyrää. Laukka rullaili ihan hyvin ja näin ees päin. Kääntöympyrä meni ihan hyvin ja kehuinkin Aape ihan reippaasti. Juuri mietiskelin päässäni kääntöympyrän jälkeisellä suoralla, että nyt kyllä menee varsin hyvin. No sitten tuli kammottava ojan pientareella oleva risu! Kauhistuksen kanahäkki! Sivuloikka ja mamma veti stopin. Tämän jälkeen palattiin ainakin 3-4 kertaa suoran päähän ja otettiin alusta, mutta tuli ihan täyttä sählinkiä. En oikein tiedä laukkasiko, ravasiko, vai kenties kävelikö Aape vielä sinne joukkoon? Kenties jotain noiden kaikkien sekoitusta. Outoa se ainakin oli! Ajattelin jo, että ontuuko se ja hyppäsin alas tarkistamaan jalat. Ei mitään. Sitten kun piti kiivetä takaisin, eihän Aape ois paikallaan halunnut seistä.

 photo 012_zps8d1b3337.jpg

 Sitten tehtiinkin niin, (kun olin selässä) että mentiinkin toiseen suuntaan, laukattiin kääntöympyrä ja jatkettiin siitä. Sekin jouduttiin pariin keertaan ottamaan uusiksi, mutta lopulta, lopulta yritykset palkittiin!
 Sitten Aape olikin ihan ok, mitä vähän meni pää taivaissa ja tuppasi kaahottamaan. Loppumatkasta jouduttiin ottamaan vielä yksi pätkä muutamaan kertaan uudelleen, mutta sitten joo ihan hyvin meni.
 Tiistai kului taas kouluhommissa.
 Keskiviikkona minulla piti olla ratsastaja, mutta hän ei päässytkään tulemaan. Kakkosvaihtoehtona oli Reetta, mutta Reettakaan ei omilta kiireiltään päässyt.
 Kaksi vapaata takana ja keksittiin, että Reetta tulee tänään ja lähdetään maastoilemaan molempien heppojen kanssa. Oltiin juuri lähdössä tallille ja tultiin rappusia huoneestani alas. Enkös onnistunut kaatumaan rappusissa ihan kunnolla. Ei mitään hajua mitä kävi, mutta omasta mielestäni en astunut ohi, tai liukastunutkaan.. Jotenkin vain kaaduin. Kyynerpää meni ihan heti mustaksi ja turposi, lisäksi koko oikea kylki ja yleensäkkin oikea puoli oli täynnä jomottavia kohtia. Hetken maassa manattuani lähdettiin tallille.
 Hehee. Oikea käsi ei mennyt, eikä mene suoraksi. Tehtiin ensin tallihommat pois alta ja sitten mentiin pyydystämään meidän parivaljakkoa. Leo saatiin kyllä kiinni, mutta Aape sitten käännähti ympäri ja lähti. Leo säntäsi karkuun, eikä sitä pidätellyt mitään. Eikös tämä pikku enkeli painattanut läpi langoista ja Aape juoksi aidan sisällä henkensä edestä karkuun, ettei joutuisi töihin. Pikku hämmingin jälkeen ponit oli tallissa ja varustettiin hepat.
 Lähdettiin tuonne n. 4 km lenkille. Tehtiin paljon pysähdyksiä ja Aape ei olisi sitten millään malttanut odottaa. Pikku hiljaa se kuitenkin tyytyi kohtaloonsa kulkemaan Leon perässä ja alkoi sujui varsin hyvin.

 photo 010_zps1a340db9.jpg

 Leolla oli vähän jarrut unohtunut, etenkin jos Aape oli rinnalla tai edessä. Ei lähdetty ollenkaan Leon kanssa sitten edes kokeilemaan ravia, ettei Reetta ja Leo olisi jossain pitäjän toisessa päässä.. :D
 Reetta hyppäsi joksikin aikaa pois selästä, että sain ottaa Aapella vähän muutakin kuin kävelyä. Otettiin yksi kunnon laukkapätkäkin.
 Sitten vain käveltiin kotiin ja ihan suht hyvin meni. Vähän jotain pientä, kun kumpikaan pojista ei olisi millään malttanut.
 Kotiin päästyä Reetta vielä hyppäsi Aapen selkään ja käveli + ravaili kentänpohjalla varmaan jonkun puolisen tuntia. Aapea selkeästi otti pottuun, kun luuli pääsevänsä talliin, mutta meni kuitenkin ihan nätisti.

 photo 008_zps7c28e9f8.jpg

 photo 021_zps950de6b3.jpg


sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

 Helloou!

 Moni varmaan arvasi, kun postauksia ei kuulunut eikä näkynyt, että tulin sitten kipeäksi. Nousi ihan kunnon kuume. Tiistaina vielä uhosin, että kyllä minä Aapen juoksutan, ettei tule vapaapäiviä, mutta lopulta jätin sen ajatuksen, kun kaikki niin kovasti kieltelivät.
 Keskiviikkona meillä kävi samainen "myysteerihenkilö", kuin viime viikolla. Edelleenkään en ole päässyt häntä naamakkain lähiaikoina näkemään, joten vieläkään en ole kysynyt lupaa tähän blogijuttuun.
 Hän oli Aapen kanssa käynyt maastoilemassa ympäriinsä eri metsäteillä. Kaikki askellajit olivat kuulemma menneet ihan hyvin.
 Torstaina sitten Reetta kävi huolehtimassa Aapen liikutuksesta. Aapen kanssa he olivat menneet pellolla ilman satulaa ja Aape oli kuulemma ollut ihan unelma!
 He olivat tehneet, voltteja, väistätyksiä, sun muuta. En muista edes kaikkea ja en huomannut ottaa meidän vihkotekstistä nyt kuvaa. Laukassa he olivat jopa saaneet tehtyä laukkaympyröitä jonkin verran.
 Perjantaina sitten oli niin kurja keli, etten viittinyt lähteä ratsastamaan, vaikka jo vähän terveempi olikin.
 Eilen (lauantaina) lähdettiin Aapen kanssa maastoilemaan ilman satulaa. Aape oli ihan super! Se oli taas ravissa sopivan eteenpäinpyrkivä ja todella tasainen. Herra kuunteli kaikki avutkin niin hienosti taas kerran!
 Laukat rullasivat oikein mallikkaasti ja ennen kaikkea ylistän Aapea siitä, miten hienosti laukattiin se kääntöympyrä! Se on oikeastaan jokaisen maastokerran kohokohta, jos se onnistuu. Ja näin hienosti se ei ole koskaan ennen mennyt. Aape oikein keskittyi ja kasasi itsensä ja laukkansa niin hyvin! Ja kuski oli niin onnellisena siellä selässä!
 Sitten tultiin kotsaan päin, laukkailtiin, ravailtiin ja lopuksi käveltiin.
 Tämän päivän ohjelmasta ei ole vielä mitään tietoa. Jotain täytyisi mennä tekemään, kun Aapella nyt viime viikollakin noita vapaapäiviä tuli. Tässä nyt kuitenkin pitäisi väsätä esitelmä huomiseksi ja keritä taas kerran kokeisiin lukea. Tunteja lisää päiviin, kiitos!

 photo 030_zps3e92e14f.jpg

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Zzzzz

 Uninen tervehdys täältä perämetsästä!

 Viime yö meni ihan täydellisen huonosti. Illalla en saanut aluksikaan nukuttua ja makasin vain sängyssäni pimeässä huoneessa. Lopulta kun sain nukahdettua, jotkut aivan sairaat unet valtasi mieleni. Neljän viiden maissa sitten heräsin ja aina, jos suljin silmäni ja olin nukahtamassa, uni jatkui. Lopulta laitoin valot päälle ja tuijottelin kattoa. Minuutit kuluivat ja lopulta tunti oli mennyt. Sitten sammuttelin valot ja yritin ruveta nukkumaan. No, eihän se uni niin helpolla tullut. Viiden maissa alkoi särkemään päätä jo todella ikävästi. Aamu alkoi sarastaa ja koko ajan tuli valoisampaa. Lopulta nukahdin pari minuuttia ennen kellonsoittoa.. Sitten ei auttanut kuin lähteä tallille.
 Päivä oli kammottava. Muutenkin nyt iski kauhea flunssa. Nenä aivan tukossa ja tuntuu, ettei henki kulje kurkunkaan kautta. Koulupäivä mateli hitaasti, päätä särki ja päivän päätarkoitus oli vain pitää itseni hereillä.
 Kotiin tultuani ajattelin, että otanpa yhden buranan ja menen puoleksi tunniksi nukkumaan. Virittelin kellon soittamaan ja menin peiton alle.
 Seuraava muistikuva onkin sitten siinä, kun äiti tulee varttia vaille kahdeksan huoneeseeni ja herättää minut. Puhelimeni oli soinut kaksi kertaa, kello oli soittanut ja aikansa torkuttanut.. Ja minä senkun nukuin vaan. No lähdin sitten hätäsesti tallille, koska tänään oli pakko päästä ratsastamaan, kun eilen mentiin niin rankasti.
 Laitoin heppojen ruokakipot likoamaan, koska Aapen kippo alkoi olla niin tahmainen psylliumin jäljiltä. Siivosin karsinat pikavauhtia ja laitoin tallin kuntoon.
 Hepat tulivat oikein hyvällä innolla sisälle, olihan kello jo yli kahdeksan. Pettymys oli Aapelle varmasti suuri, kun kaivoin harjat esiin. Sen ilme oli aivan tyrmistynyt.. :D
 Tempasin vain Aapelle suitset nassuun ja lähdettiin puoli yhdeksältä (illalla) maastoon. Lähdettiin pellon poikki tuolle muutaman kilometrin maastolenkille. Aika lailla niinä minuutteina, kun lähdimme, aurinko laski metsän taa.
 Valoisaa kyllä onneksi vielä riitti. Käveltiin aluksi ja Aapella oli tänään oikein kivasti matkaataittava vauhti. Ei kuitenkaan mikään kaahotus.
 Ravissa Aape oli jotenkin huomattavasti tavallista reippaampi, mutta ei mitenkään huonolla tapaa. Se otti kaikki avut aika kevyesti ja meni ennen kaikkea todella tasaisesti.
 Loppumatkassa kotiin päin ei enää ihan hento puolipidäte ravissa riittänyt, mutta kyllä Aape kuunteli kokonaisuudessaan tänään todella hyvin!
 Käveltiin sitten ja oltiin minuuttia vaille yhdeksän kotona! Oli vielä ihan suht valoisaakin. Aape oli kyllä niin kiva tänään, että olisi ollut ihan mukava mennä pellollakin käynti-ravi harjoituksia, niin kuin tänään oli tarkoitus. Mutta kävi se näinkin. :)
 Nyt vaan nukkumaan ja toivottavasti en huomenna olisi ainakaan enää yhtään kipeämpi..

 photo 026_zps3568a91d.jpg

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

vasen kierros asfngfsköj

 Eilen käväisin pyörähtämässä heppamessuilla ja tarvittava löydettiin. Mukaan tuli lyhyempi kouluvyö ja Leolle vihdoin kunnon riimu.

 photo 019_zps9c063d60.jpg

 Illalla heti öljysin vyön, jotta saan sen heti tänään käyttöön. Olihan se tietysti pakko mennä koklaamaan! Mietin kyllä moneen kertaan, että pääsisin mahdollisesti helpommalla, jos en menisi koulua vääntelemään, koska yksi vapaa kuitenkin saldossa. Lopulta lähdettiin kuitenkin koulupenkin kanssa.
 Tehtiin ainaisia volttejamme. Aape oli jo käynnissä oikein hyvä. Siirryttiin raviin ja aluksi mentiin muutama kierros keventäen, kuten aina. Aape oli aivan super hyvä!
 Istuin harjoitusraviin ja Aape oli niin tasainen! Olin ihan... jossain. Ei riitä pilvet rajaksi! Voltitkin sujui niin hienosti molempiin suuntiin. Sain lähes täysin keskittyä istuntaani ja Aape tuntui vaan niin mahtavalta.
 Sitten siirryttiin laukkaan. Olihan se ravi jo ihan liian hyvää ollakseen totta.. Aape vähän kaahotti, mutta pari kierros meni vielä ihan ookoo. Saatiin tehtyä muutamat ihan hyvät laukkaympyrätkin. Sitten Aape alkoi keksiä jotain omiaan. Se vaihteli ympyrällä, suoralla, kaarteessa, ihan missä vaan laukan, tms. Tuntuma katosi aina silloin tällöin, tänään tosin aika harvoin. Ja sitten, jotain aivan uutta. Aape yritti venkoilla itsensä pois uralta.
 Laukan laatu oli viime kertoihin nähden oikeasti todella hyvää, mutta Aapea ei vaan tänän jotenkin motivoinut. Laukannostot olivat kyllä superhyviä tänään, mutta vasempaan kierrokseen esim. Aape painoi ihan koko ajan sisäkädelle.
 Jossain vaiheessa jöpötettiin myös keskellä peltoa. Jos pyysin Aape vasempaan, se saattoi kiskaista ohjat, tai vetää oikeaan. Ärsytti niin pirusti, kun aluksi ne laukkaympyrät onnistui, mutta sitten Aapelta loppui innostus parin kierroksen jälkeen ja oltiin tuossa pisteessä. Tuli kyllä suoraan sanoen niin p*ska fiilis. Kävi jo mielessä, että vaadinko oikeasti hevoseltani jotain sellaista, mihin se ei pysty. Että onko vika minussa, eikö Aapen fysiikka vaan anna periksi.
 Lopulta saatiin ihan ookoosti kasassa pysyvä ympyrä ja jatkettiin vain uraa pitkin, jos saataisiin siinä edes laukka toimimaan halutulla tapaa.
 Kauan kesti. Aape oli yltä päältä hiessä ja vaahdossa. Ja niin olin minäkin. Lopulta kuitenkin saatiin se vasen laukka pysymään ihan muutaman kierroksen ajan kasassa ja vaihdettiin suunta.
 Oikeaan kierrokseen ei ollut mitään ongelmia ja jätettiin suosista ne laukkaympyrät pois. Niitä ei kyllä varmaankaan tulla hetkiin tekemään.
 Lopulta oli ihan kiva fiilis, kun saatiin se tavoiteltu. Harmitti vaan niin paljon, että jos ja melkein voisin sanoa kun Aape yritti niin kunnolla ja sitten minä vaan vaadin sielä mielivaltaisesti, että jöö, ennenkin olet laukkaympyröitä tehnyt, teet nytkin. No loppu hyvin, kaikki hyvin ja tästä viisaampana.
 Loppuraveissa Aape oli kyllä aika kuitti ja sitä sai oikein kevennyksellä ajaa eteenpäin. Ravattiin useita kierroksia, koska kuitenkin tuli laukattua tänään todella paljon. Käveltiin vielä päällä reippahasti kierroksia.
 Tallille tultua harjailin Aapen, lellin sitä nameilla, loimitin, juotin melassivettä ja lopuksi vetaisin vielä kinttuihin linimenttiä. Sitten Aape pääsi taas ponin kanssa pihalle käyskentelemään.

 photo 016_zpsc6c3a24a.jpg

 Huomenna taas uusi päivä, uusi kerta. Nyt vaan toivon, että pysyisin terveenä, kun muutaman päivän tupannut kurkku olemaan vähän kipeä ja nenä tukossa. Pidetään peukkuja.

perjantai 4. huhtikuuta 2014

luonnon kutsumus

 Tänään tuo mahtava keli sai houkuteltua meidät taas maastoilemaan.
 Huomasin heti, että Aapella oli vähän hankala päivä ja mikää ei olisi kiinnostanut. Aluksikin herra ei millään olisi tykännyt tänään seistä jakkaran vieressä kunnolla, kun olin kiipeämässä selkään. Siinä sitten otettiin muutama kierros ja jouduin oikein maasta käsin kunnolla asettelemaan herran ja lopulta Aape tyytyi kohtaloonsa.
 Seuraavana olikin vuorossa kriisi nimeltä traktorin kauha. Hui kamala, kun siitä oli tullut yön aikana pelottava! Ainakin 10 kertaa ollaan menty ratsain siitä aiemmin ohi ilman ongelmia ja siihen päälle kaikki muut kerrat. Noo muutaman kerran ohitettiin kauha, että Aape pystyi toteamaan, ettei se siitä tule ja syö pientä suomipoikaa!
 Sitten päästiinkiin matkaan. Heti pihassa tuli stoppi, kun piti hetkeksi pysähtyä mökkinaapurin puheille, joka oli tullut kyläilemään.
 Jo meidän tiellä tuli maitoauto vastaan. Ravattiin nopiasti eteenpäin, jotta päästiin pellolle turvaan. Ei muuten mitään, mutta kun se pitää välillä niitä inhottavia sihinöitä.
 Maitoauto pääsi hyvin ohi ja ei Aapen mielestä se ei ollut tällä kertaa laisinkaan pelottava. Jatkettiin matkaa.
 Päästiin jo tuohon "isommalle" tielle ravailemaan. Jonkin matkaa oli ravattu, kun maiturin ääni alkoi taas kuulua. Pudotettiin käyntiin ja odotettiin, että maituri pääsee taas ohi. Nyt se sitten pitikin jo jonkun aikas pelottavan pihahduksen, ja kelirikkokin alkaa olemaan niin mukava, ettei maiturilla kovin reunaan päässyt. Mutta fiksusti kuski hidasti ja fiksusti mun heppa meni, vaikka vähän askel tihentyi.
 Lopulta päästiin metsätielle. Siellä vielä ravailtiin ja Aape ei kyllä ollut tänään yhtään niin kiva ravissa kuin aiemmilla maastokerroilla. Herra nimittäin oli vähän hätähousu. Ei pahasti, mutta vähän.
 Ensimmäinen laukannosto oli ihan mahtava ja itsekkin yllätyin! Ja laukka sujui tänään muutenkin varsin mallikkaasti!
 Mitään tuon kummempaa ei sitten tapahtunutkaan. Laukattiin, laukattiin ja laukattiin metsätiellä ja sitten lopuksi ravailtiin ja käveltiin kotsaan herra pikku ponimuksen luo!

 photo IMG_5228_zps113edc12.jpg

 photo IMG_5245_zps3a10b7aa.jpg

torstai 3. huhtikuuta 2014

lömpsislöö

 Heippaheei ja moikkamoooi vaan kaikille!
 Eilen meillä kävi Aapen liikuttamassa ihan spesiaali ihminen, joka on astetta osaavampi ja siten olinkin aivan innoissani, kun tällainen ihminen lupautui ratsastelemaan Aapea.
 Tarkemmin tästä henkilöstä en kerro, koska en ole ainakaan vielä kysynyt (näin ollen myös saanutkaan) lisenssiä kertoa ainakaan nimellä hänestä täällä blogissa.
 Hän oli Aapen kanssa käynyt maastoilemassa kääntöympyrällä ja ihan hyvin oli mennyt. Aape oli kuulemma reagoinut apuihin vähän viiveellä, mutta ei mitään muuta kummallista.
 Tänään lähdettiin Apsin kanssa alapellolle kouluhommiin. Pelto oli onneksi kuivanut jo tarpeeksi ja päästiin ihan suht hyvin vääntämään koulua.
 Käynnissä aloitettiin aikalailla heti volttien tekeminen. Aape vaikutti ihan hyvältä heti alkuunsakin omaan käteen.
 Aluksi ravailtiin muutama kierros tietysti keventäen. Jatkettiin volttien tekoa. Aape sekoili aluksi vähän jaloissaan, kun herra ei olisi millään jaksanut nostella koipiaan. Aika nopeasti saatiin hyvä tasainen tuntuma työn tekoon ja alkujumppailun jälkeen istahdin alas harjoitusraviin.
 Keskityttiin paljolti jälleen tänään ratsastusteihin ja Aapen taipumiseen. Se kannatti, sillä tänään Aape oli noiden asioiden kanssa oikein vastaanottavainen ja suotuisa otus! Mamma sai olla taas tänään tyytyväinen!
 Laukat olivat tänään huomattavasti paremmat kuin edellisillä kerroilla! Ei niin hyvät kuin voisivat, mutta oli kyllä niin iso ero jo viikonloppuun! Välillä oli pätkiä, jolloin sai taas nauttia siitä aikas keinuvasta ihanasta laukasta! Laukannostotkin olivat tänään molempiin suuntiin oikein mallikkaat!
 Loppuraveissa annoin Aapelle vähän pidempää ohjaa ja todella nätisti ja rennosti saatiin ravattua. Sitten vain käveltiin ja pidettiin hyvä ja reipas käynti yllä muutaman kierroksen ajan.

 photo IMG_5236_zpscf261167.jpg

 photo IMG_5220_zps6dd9b33b.jpg

tiistai 1. huhtikuuta 2014

maastomöhkelöt

 Tänään lähdettiin taas tuonne meidän perusmaastoon, koska ajattelin, että siellä saisin ehkä kaikkein parhaiten tuota Aapen nelitahtista laukkaa kontrolloitua.
 Menin hakemaan hevosia ja Leon kiinni saamisessahan ei ollut mitään ongelmaa. Aape sen sijaan oli sitä mieltä, että lällällää, mulla on iso aitaus, mulla on karkuun juoksu tilaa. Otin sitten ensin Leon ja vein sen karsinaan.
 Palasin aidalle ja Aape juoksi pari pätkää. Ajattelin, että nyt olisi oikeasti se kerta, kun Aape saisi tulla luokseni, enkä hakisi sitä, vaikka se kiinni antaisikin. Se tuli seisomaan 5-10 m päähän ja toljotti minua. "Tule ja ota minut nyt kiinni". Se olisi varmasti antanut kiinni, mutta päätin odottaa. Käänsin selkääni ja ajoin sitä välillä kauemmas, jotta herra oikeasti tulisi luokseni kunnolla. Aina se tuli siihen muutaman metrin päähän. Aikaa kului ja kului. Selailin puhelimesta nettiä ja yritin kuluttaa aikaa. Aape senkun tuijotti minua tyhmänä ja odotti sekin. Lopulta kello alkoi olla niin paljon, että luovutin, marssin Aapen luo ja vein talliin.
 Kello tosiaan oli jo sen verran, etten ruvennut satulaa laittamaan. Lähdettiin kääntöympyrälenkille tällä kertaa siis ilman satulaa.
 Tänään ei kokonaisuudessaan ollut yhtään minun päivä. Mikään ei oikein sujunut. Paitsi ratsastus kyllä meni tänään ihan hyvin.
 Aape oli ravissa jälleen ihan mukava. Ehkä vähän normaalia kovasuisempi, mutta muuten ihan ok.
 Laukka oli aluksi ihan järkyttävää taas ja tuntui, ettei se lähdekään paranemaan. Loppujen lopuksi se alkoi askel askeleelta pyöriä paremmin ja olikin ihan hyvää loppuvaiheilla!
 Loppuun tietysti taas ravailtiin ja käveltiin kotsaan.

 photo IMG_5237_zps7d02a68b.jpg