Nyt tosiaan ihan kolmessa-neljässä päivässä tuntuu, kuin Aape olisi heittänyt muutaman vuoden pois. Se on sama ööööm vireä, mutta toki kuuntelevainen herra.
Eilen mentiin pellolle ratsastelemaan. Laitoin koulusatulan ihan kokeilun vuoksi ja mentiin asenteella "katsotaan mitä tulee". Aape oli käynnissä ihan ookoo, tosin myös sen pilke silmäkulmaan on palannut. Ennen itse ähkyä, Aape saattoi Aapemaiseen tapaan jotain pientä kokeilla, mutta uskoi kerrasta, nyt se taas saattoi yrittää lusmuta ja venkoilla ja sitä piti muutamaan kertaan komentaa ja korjata. Ihan hyvä vain. :)
Ruvettiin ravaamaan ja tehtiin volttia. Yksi sivu oli Aapen mielestä todella inha, koska se oli kurainen. Sillä sivulla sai tehdä töitä, että sai herran pidettyä siinä kohtia missä halusi. Aape saattoi ottaa sivuloikain ihan toiseen suuntaan ja kaahottaa pitkän sivun, ja toisessa päässä taas enkeli-Aape aivan fiiliksillä, että enhän minä mitään tehnyt.
Aape liikkui todella reippahasti ja rytmikkäästi eteen päin. Huomasin itsekkin välillä oikein keskittyväni ja vellaavani kieltä suussani. Yleensä jos keskityn oikein, laitan ihan tiedostamatta kieleni rullalle suussani, ja niin kävi eilenkin. Vaihdettiin suuntaa ja jatkettiin samoissa merkeissä.
Laukannostot jännittivät pikkuisen. Laukannostot sai muutenkin valmistella entistä paremmin, kun Aape yritti kaikin voimin kiemurrella itsensä pois uralta ja mudasta. Vasen laukka nousi ja siinä vaiheessa oli jo ihan voittaja fiilis!
Laukattiin vain ehkä kolme kierrosta, jotta saatiin varmasti hyvä kierroskin alle. Kahden kierroksen jälkeen Aape puuskutti jo sillä lailla, että pelkäsin jo, että kohta se saa jonkun slaagin.Otettiin välikäynnit ja Aape kyllä palautui todella nopeasti.
Toiseen suuntaan laukkaa myös vain pari kolme kierrosta ja Aape sai taas hetken kävellä. Kuten arvata saattaa, laukkojen laatu on kärsinyt nyt todella paljon, mutta ei lopu ainakaan hommat kesken.. :p Vaikka Aapen kunto nyt onkin vielä mikä on, siitä näki miten se nautti laukkaamisesta! Se laukkasi korvat hörössä ja nosti laukat iloisesti. Loppuraveissakin se yritti vielä tarjoilla laukkaa.
Loppuraveissa olin kiltti mamma Aapelle ja mentiin vain puolella alueella meidän uraa ja näin kiersimme pahimman kurakon. Käveltiin loppukäynnit ja Aape sai rapsutuksia.
Tänään käytiin äidin kanssa huonekalukauppoja kiertämässä, kun pitäisi sohva ostaa. Hyhhyh, mitä touhua! Kotimatkalla poikkesin Hööksillä, koska olin jo hyvissä ajoin joulukuussa sanonut äitille, että ostan Aapelle joululahjaksi apple mouth kolmipalat 15 euron alennuskortillani. Hain kuolaimet ja huomenna mennään sitten niitä kokeilemaan.
En enää jaksanut/pystynyt kamalan päänsärkyni takia ratsastamaan tänään, mutta juoksuttelin Aapen. Aape näytti ihan hapanta naamaa ja varmaan ajatteli että, "juokse ite ämmä". Se oli niin höppänä, kun se yritti kovasti lusmuta ja päästä karkuun. Lopulta se antoi periksi ja käveli + ravasi ne vaatimani kierrokset. Sen jälkeen olikin sitten hyvä mennä ruokakipon ääreen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti