maanantai 19. elokuuta 2013

ennakoi, tiedät kyllä miksi

 Iauaa! (Onko näistä oudoista alotuksista tullut kenties tapa?!) Eilen mentiin pellolle ratsasteleen. Nyt on taas sujunut tosi hyvin ja ne pienimmätkin virheet alkaa tuntua nyt tosi isoilta, mitkä kenties pari kuukautta sitten olisi menneet sellai niääh, pikku vika, kunhan nyt edes vähän sinne päin. Hahaa! Hyvä vain. 
 Tosiaan yhtä nurkkaa Aape piti sellasena, että hähhähää nyt en tee yhtään mitään mitä pyydetään, oion ja punkean. Siinä sitten vähän sai tehdä enemmän töitä, mutta meni ihan ok. 
 Ravailtiin ja tehtiin kaikki aika tarkasti ja Aape kulki ihan mukavasti. Lähdettiin laukkaamaan ja tehtiin pääty-ympyröitä. Laukka toimi jälleen ja pelto ei tuntunut liukkaalta. Aape oli myös varsin kevyt kädelle. Tosin jälleen kerran vain aluksi. 
 Aape rupesi sitten koheltamaan ihan kamalasti, meni varsin nelitahtiseksi räpellykseksi, yritti ryöstää tms. ja sitten meinattiinkin päästä jo lähempään kontaktiin ruohon kanssa. Molemmat.
 Se vaan ei kerta kaikkiaan enää keskittynyt muutaman onnistuneen kierroksen ja noston järkeen ja sitten se oli menoa. Jossain vaiheessa Aape jo rauhottuikin ja oli kuulolla taas paremmin, mutta tuo pöhkö meno alkoi uudelleen ja taas Aapen fysiikka meinasi pettää. 
 Otettiin yksi kierros vielä laukkaa ja pidätettä vaan sopivasti (eli paljon) ja sitten toiseen suuntaan ehkä kierros laukkaa ja loppuravit vielä siinä, jotta vältyttäisiin haavereilta. 
 Aape kyllä sai ihan kunnon reenin ja oli varsin hikinen. Käytiin viereisellä pellolla metsästämässä heinien joukosta kartioita ja ai että Aape oli hätänen. Se oli suoraan sanoen todellakin ärsyttävän malttamaton. Kun oltiin lähdössä pois, se käännähti ympäri ja tempoili, kun oli niin kova kiire ja mamma pidätti. 
 No minä siinä hiukan tulistuin ja varmaan reilu 200 metriä peruutettiin sitten tallille päin tietä. Näki, että Aapea ärsytti ja se joutui oikeasti keskittymään. Käveltiin vielä alaspäin tietä eteenkin päin käännyttiin ja mentiin tallille. 
 Tänään oli iihana herätä aamuun. Vettä tuli aivan sairaasti. Tänä kesänä ei ole tullut niin lujaa vettä! Tai sitten en ole ollut silloin omassa huoneessani yläkerrassa... Sitä meinaan tuli. Iltapäivällä sää tosin muuttui totaalisesti. Aurinko tuli esiin ja sateesta ei ollut tietoakaan. Oli melkein jopa kuuma! 
 Ei pahemmin nihkeät ratsastushousut tänään inspannut, joten lähdettiin ilman satulaa shortseissa. Nyt kun minulla se loimivyö oli, olihan se kokeiltava ihan vaan senkin vuoksi, että meillä ponit on ruvennut jo vaihtamaan karvaa (Aape ja Leo) ja sitä kesäkarvaa on ihan mukavasti. Nyt kun Memmu lähtisi laitumelta, herrat saisi ruveta taas asustamaan yösviitissään. 
 Niin taas eksyin aiheesta. Mutta siis laitoin satulahuovan alle. Stupid! Se valui ja oli oikeastaan suurin miinus koko ratsastuskerrassa! Lähdettiin käväsemään kääntöympyrällä ja siinä on kyllä ihan hyvä (5-6km) lenkki ja oli kivaa. Olin kyllä tosi iloinen, kun huomasi miten jälleen tasapaino on parantunut. Pystyin ihan hyvin istumaan ravissa alas ilman ongelmia ja Aapella ei mikään pienin ravi ole. Vähän jänskätti, kun yksi auto tuli tosi lujaa, eikä himmannut, mutta Aape otti asian ihan lunkisti. Olin ihan sydän kurkussa selässä, että koska lähtee, mutta ei mitään.
 Laukkailtiin ja ravailtiin kyllä ihan yhtä paljon kuin satulankin kanssa ja oli superkivaa! Paitsi Aape nyt yritti välillä olla lusmujen lusmu! Kerran mutkassa se heitti vähän poikittain täydesta laukasta ja pysähtyi. Hassu poika.. :D 
 Loppu matka oli vähän hankalampi, kun Aape ei olisi millään malttanut ja kerran jouduttiin vähän ottamaan yhteen, kun Aapella oli on-off vaihde päällä. Tuimasti kerran ilmaisi itsensä niin taas onnistui jotenkin ravikin, vaikka se oli pompottavaa ja pää ylhäällä jolkotusta. 
 Lopulta kun kotiin päästiin, huopa oli aivan takana ja minä istuin lähes tulkoon kokonaan paljaassa hevosen selässä. Näytti varmaan tosi viisaalta! Pääasia, että oli kivaa, vaikka se pirun huopa vähän niillä tarroillaan jalkoja hiersi ja häiritsi. Joskus taas uudestaan, mutta ilman huopaa..! :D 

Vanha kuva, tiedetään, mutta nyt on pakko päästä nukkumaan!  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti